Miten IPF:ää hoidetaan?

IPF:n hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen ja taudin etenemisen hidastaminen. Hoitoon voi kuulua lääkehoito, keuhkokuntoutus ja happihoito, joillekin potilaille myös keuhkojen siirto voi tulla kyseeseen. Erittäin tärkeässä roolissa on omahoito, johon kuuluvat mm. tupakoimattomuus, liikunta, terveellinen ruokavalio ja rokotukset.

IPF:n lääkehoito

• IPF:ää sairastavan potilaan hoidon kulmakivi on fibrotisoitumista eli sidekudoksen muodostumista estävä hoito.
• Elimistön yritykset korjata vaurioita arpikudosta muodostamalla käynnistävät mutkikkaan tapahtumaketjun. Sitä ei kuitenkaan tunneta vielä riittävästi, jotta olisi mahdollista kehittää tällaiset tapahtumaketjut kokonaan pysäyttävä lääke.
• Fibrotisoitumista estävällä hoidolla voidaan hidastaa taudin etenemistä, ja laajoissa tutkimuksissa onkin todettu, että sairautta voidaan jarruttaa. Niin kutsutut antifibroottiset lääkkeet estävät arpikudoksen muodostumista ja hidastavat siten sairauden etenemistä.

Keuhkojen siirto

• Keuhkojen siirto on IPF:n potentiaalinen hoitokeino. Sitä voidaan kuitenkin harkita vain harvojen potilaiden tapauksessa. Sopivia luovutuselimiä on vaikea löytää, ja potilaan on oltava riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa siirtotoimenpidettä varten.
• Toimenpiteen yläikäraja on monissa sairaaloissa 65 vuotta. Monia eri tekijöitä on kuitenkin otettava huomioon ennen kuin keuhkojen siirtoa voidaan suositella potilaalle. Niistä voi keskustella oman lääkärin kanssa.

IPF:n omahoito

• • Lopeta tupakointi. Tupakointi on IPF:n tunnettu riskitekijä, ja se nopeuttaa taudin etenemistä. Tästä syystä kaikki IPF-potilaat voivat hyötyä tupakoinnin lopettamisesta. Lisäksi tulisi välttää savuisia tiloja ja kaikenlaisia ilmansaasteita.
    
  • Keuhkokuntoutus. Keuhkokuntoutusohjelmat koostuvat liikunta- ja hengitystekniikkaharjoituksista, sairauteen liittyvän tiedon ja oikean ruokavalion opetuksesta sekä psykologisesta tuesta. Kuntoutustiimeihin kuuluu sairaanhoitajia, hengitys- ja fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja ravitsemusterapeutteja.
    
  • Happihoito. Happihoito auttaa säilyttämään toimintakyvyn mahdollisimman hyvänä. Jos happihoito päätetään aloittaa, potilas oppii käyttämään happihoitolaitetta ja säätämään happitasoja itse. Happihoidon vaihtoehdoista, kuten kotona käytettävistä tai kannettavista laitteista, kannattaa pyytää lääkäriltä lisätietoja.
    
  • Ravitsemus. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio on tärkeää yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. IPF-potilaiden tulisi pyrkiä normaalipainon saavuttamiseen tai säilyttämiseen. Ylipaino rasittaa kehoa tarpeettomasti ja voi pahentaa hengitysvaikeuksia. Alipaino sen sijaan voi heikentää elimistön puolustuskykyä infektioita vastaan, joten sitäkin tulisi välttää.
    

• Rokotukset. IPF-potilaat ovat hyvin alttiita hengitystietulehduksille. Tästä syystä varsinkin iäkkäiden potilaiden tulisi pitää rokotuksensa ajan tasalla. Rokotusta pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan sekä influenssarokotuksia kannattaa harkita.